Kaikki purjehduksesta kiinnostuneet Tampereen korkeakouluyhteisön opiskelijat tai alumnit voivat liittyä mukaan kerhon toimintaan. Jatko-opiskelijat (tohtoriopiskelijoita) voivat liittyä alumnijäseneksi Lisäksi jäsenten täytyy olla uimataitoisia.
Jäsenyys maksaa opiskelijoille 20€ (varsinainen jäsenyys) ja alumnijäsenyys 50€. Jäsenyys on voimassa vuoden tammikuusta joulukuuhun.
Liittymismaksun maksamisen jälkeen muista itse liittyä Pii:n sähköpostilistalle ohjeiden mukaan: Kun sähköpostilistalle on liittynyt onnistuneesti, lista lähettää automaattisen viestin, josta löytyy hyödyllistä tietoa Pii:n toiminnasta sekä linkit telegram-yhteisöömme. Lisätietoja ja ohjeet: https://www.purjehduskerhopii.fi/kerho/jasenyys/
Pii:n jäseniä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti mukaan toimintaan. Rivijäsenenä kannattaakin osallistua purjehdusten lisäksi myös veneen huoltoon, Näsijärven Purjehdusseuran talkootoimintaan, syys- ja kevätkokouksiin ja Piin toiminnan markkinoimiseen Treyn tapahtumissa kuten Fuksisuunnistuksessa.
Syyskokouksissa kaikilla jäsenillä on mahdollisuus hakea hallitukseen. Osassa hallitusrooleista tietämys Piin toiminnasta ja purjehduksesta on toivottavaa, mutta hallituksessa on myös sellaisia rooleja, joihin voi hypätä ilman aiempaa osaamista. Keväällä uusi hallitus hakee toimihenkilöitä. Piissä toimihenkilötehtävistä tärkeimmät ovat venetoimarit, koulutustoimarit, viestintätoimarit ja tapahtumatoimarit.
Vaikka hallitus ja toimarit organisoivat kerhon toimintaa, kerhon aktiivisuus on jokaisen jäsenen varassa
Ei. Tarjoamme vuosittain alkeiskursseja mutta mukaan voi tulla myös ilman sitä liittymällä jäseneksi ja ilmoittautumalla mukaan kerhon purjehdukselle.
Telegramin jäsenkanavalta löydät linkin purjehduskalenteriin, jonne kirjataan tulevat purjehduksen ja jonka kautta ilmoittaudut mukaan. Yleensä purjehduksen avaava kippari ilmoittaa mahdollisuudesta myös jäsenkanavalla mutta kalenteri kannattaa tallentaa itselle helppoon paikkaan.
Pii kouluttaa jäsenistään kippareita kerhon veneille. Kipparit voivat avata purjehduksia, joille kerhon jäsenet voivat ilmoittautua. Purjehduksien määrä vaihtelee riippuen siitä, kuinka monta aktiivista kipparia on mukana.
Kotisivuilta löydät listan perusasioista. Veneiltä löytyy myös pelastusliivejä. Jäsenkanavalta tai purjehduksen järjestävältä kipparilta voi kysyä lisää matalalla kynnyksellä. https://www.purjehduskerhopii.fi/purjehdukselle-valmistautuminen/
Kerhon vuosittaiset purjehdukset ja tapahtumat riippuvat jäsenistön aktiivisuudesta. Yleisesti järjestetään ainakin jäsenille ilmaisia muutaman tunnin purjehduksia Näsijärvellä. Yön yli retkille on pienet venekohtaiset käyttömaksut (noin 10 € per yö/venekunta) ja yhdessä maksetaan ruoat, mahdolliset satamamaksut sekä muut sovitut kulut. Aktiivisuudesta riippuen voidaan myös järjestää pidempiä purjehduksia tai muita tapahtumia.
Purjehduksien määrä ja tiheys riippuu Pii:n vapaaehtoisten kippareiden aktiivisuudesta. Kipparioikeudet ovat venekohtaisia.
Kannustamme mahdollisimman monia Pii:n jäseniä kerryttämään taitojaan ja hakemaan kippareiksi, kun tarvittavat taidot ovat kasassa. Näin purjehduksia pystytään pitämään mahdollisimman usein ilman, että purjehdusten järjestäminen jää muutamien kippareiden varaan.
Itämeren pitkäksi kutsutaan kesäisin järjestettävää vuotuista purjehdusta, joka lähtee Turusta. Pitkällä on yleensä useampi muutaman päivän tai yhden viikon mittainen “legi”, joista jokaisella on oma miehistönsä. Pitkälle kannattaa valmistautua kuten mille tahansa retkipurjehdukselle sääennuste huomioonottaen. Ruokapolitiikasta sovitaan usein oman legin miehistön kesken ja ilmoittautumisesta tiedotetaan ennen kesää, jos purjehdus toteutuu.
Purjehtiminen yleisesti on turvallinen harrastus. Purjehduksessa turvallisuus on kaikkien vastuulla. Pelastusliivien käyttäminen, kipparin ohjeiden seuraaminen ja maalaisjärjen seuraaminen ovat paras tapa varmistaa turvallisuus purjehduksien aikana. Pii:n jäsenyyden vaatimuksiin myös kuuluu uimataitoisuus. Turvallisuudesta veneessä voi oppia lisää koulutuksissa ja osallistumalla turvallisuusteemaisiin purjehduksiin, kuten MOB (man over board) -tilanne harjoituksiin.
Purjehdusveneessä liikkuminen eroaa muunlaisissa kulkuneuvoissa liikkumisesta ja sen heiluminen saattaa purjehdusharrastuksen aloittaessa yllättää. Veneeseen noustaan yleensä sivusta tai edestä. Näsijärvellä olevat veneet sijaitsevat laiturissa, jolta on helpompi astua veneeseen sivusta. Turun Pansiossa sijaitsevaan Piidaan astutaan keulasta kotilaiturissa. Sielläkin apuna laiturin ja keulan korkeuseroa tasoittamaan on jakkara. Muissa satamissa ja erityisesti luonnon satamissa veneen ja laiturin (tai muun tason) korkeusero voi olla suuri ja veneeseen nouseminen ja siitä poistuminen voi vaatia harppauksia. Taito kehittyy kokemuksen myötä ja tätä voidaan myös harjoitella ja muilta voi kysyä vinkkejä. Turvallisuuden takia on tärkeää, että purjehduksille osallistuja pystyy liikkumaan ja poistumaan veneestä itsenäisesti.
Purjehtiessa vene on harvoin täysin suorassa, vaan lähes aina kallistuneena ja tämä on normaalia. Kovemmassa tuulessa vene voi olla hyvinkin kallellaan, mutta veneen kaatumista ei tarvitse pelätä, sillä kölin paino pitää sen pystyssä.
Kun venettä valmistellaan purjehdukselle, sekä purjehduksen aikana, veneessä liikutaan koko sen pituudeltaan, ei vain sitlootassa. Tämä on tarpeellista köysien, purjeiden ja fendereiden säätämiseksi. Veneessä liikkuessa jompi kumpi käsi pidetään jatkuvasti veneessä kiinni. Tarkempia tilannekohtaisia ohjeita veneessä liikkumiseen voi aina kysyä purjehduksen kipparilta!
Kippari on purjehduksella se, joka ohjaa purjehdusta ja muun miehistön toimintaa. Vaikka Pii:n purjehduksilla pyritään pitämään rento meininki, loppukädessä kipparin sana on laki. Gasteiksi kutsutaan kaikkia muita purjehtijoita veneessä.
Pii:n pujehduksilla kippari on aina joku, joka on saanut hallitukselta kipparointioikeuden kyseiseen veneeseen. Kipparioikeudet myönnetään henkilöille, jotka ovat Pii:n purjehduksiin osallistumalla tai muulla vastaavalla kokemuksella keränneet kipparoinnin vaatimat taidot. Lisäksi uudet kippariksi haluavat käyvät läpi kipparikurssipurjehduksen, jonka ohjaa joku kokenut kippari.
Purjehdusten lisäksi Pii:n toimintaa kuuluvat veneenhuoltotalkoot, veneiden laskut keväisin ja nostot syksyisin, koulutukset, talvisin kerhoillat sekä muut jäsenistön järjestämät tapahtumat. Myös sääntöjen mukaiset syys- ja kevätkokoukset ovat kerhon toiminnan kannalta tärkeät.
Veneen huolto on tärkeä osa purjehdusharrastusta ja myös Pii:ssä tärkeää purjehdusten järjestämisen kannalta. Koko jäsenistöä kannustetaan osallistumaan veneen huoltoon osaamisen määrästä huolimatta. Veneen huoltoa oppiikin parhaiten tekemällä ja Pii:n kokeneempi jäsenistö on mielellään neuvomassa uusia tekijöitä. Suurin osa veneen huollosta tapahtuu veneiden talvisäilytyspaikassa Jänissaaressa.
Koulutuksien määrä vuodessa riippuu jäsenistön aktiivisuudesta lähteä niiden järjestämiseen. Alkeiskurssi pyritään kuitenkin järjestämään kahdesti vuodessa; keväisin ja syksyisin, sekä kipparikouluksia tarpeen mukaan. Lisäksi saatetaan järjestää navigointikursseja. Kurssien lisäksi jäsenpurjehduksilla voi välillä olla tavoitteena harjoitella jotain tiettyä purjehdustaitoa, kuten laituriin saapumista.
Veneiden ja koulutuksen ulkopuolella talvella saatetaan järjestää kerhoiltoja ja virkistäytymistä kerhon aktiiveille. Yleiskokoukset syksyllä ja keväällä ovat sääntöjen määräämien asioiden käsittelemisen lisäksi myös hyvä mahdollisuus oppia lisää kerhon toiminnasta ja tutustua muihin aktiiveihin.
Hallituksen ja toimihenkilöiden järjestämän toiminnan lisäksi myös muu jäsenistö saa mielellään järjestää tapahtumia Piille! Nämä voivat olla purjehduksia, kunhan mukana on Piin kippari, tai muunlaisia tapahtumia.
Kyllä. Koko jäsenistöä kannustetaan osallistumaan veneen huoltoon osaamisen määrästä huolimatta. Veneen huoltoa oppiikin parhaiten tekemällä ja Pii:n kokeneempi jäsenistö on mielellään neuvomassa uusia tekijöitä.
Hallitus ja toimihenkilöt ovat päävastuussa kerhon toiminnan järjestämisestä. Seuraavan vuoden hallitus valitaan syyskokouksessa ja toimihenkilöt keväällä. Hallitus vastaa toiminnan taustalla pyörivistä käytännön asioista, kuten viranomaisilmoituksista, laskujen maksamisesta ja jäsenyyksien vastuiden hoitamisesta. Lisäksi hallitus ja toimihenkilöt tukevat muuta jäsenistöä veneiden huollossa, nostoissa ja laskuissa sekä muun toiminnan järjestämisessä. Hallituspestien kuvaukset löydät kotisivuilta. Toimihenkilöiden tehtäviä voivat olla esimerkiksi tapahtumatoimarit, venetoimarit, viestintätoimarit, koulutustoimarit ja häirintäyhdyshenkilöt.
Myös Piin vuosittainen kilpailutoiminta riippuu jäsenten aktiivisuudesta. Aikaisemmin on esimerkiksi osallistuttu Näsijärvellä erilaisiin kilpailuihin, kuten Kesäyön purjehdus. Näsijärvellä järjestettäviin purjehduksiin voi tutustua täällä. https://xn--nsijrvenkisat-bfbd.fi/kisat/ Voit kertoa kiinnostuksestasi kilpailla jäsenkanavalla tai kysyä hallituksen jäseniltä. Kisaamisesta kiinnostuneet treenaavat usein myös ennen kisoja. Taitovaatimukset riippuvat aina kisasta ja miehistön kokonaisosaamisesta.
Vuosittain järjestetään myös Opiskelijapurjehduksen mestaruuskisat eri kaupungissa. Myös Piiltä lähtee yleensä joukkue kisoihin ja ne kisataan erilaisilla pienemmillä veneillä ja tarjoavat hauskan tavan tutustua myös muihin opiskelijapurjehtijoihin.
Kyllä, ole yhteydessä hallituksen jäseniin ja kysy lisää.